easyfairs

Inspiroidu tulevaisuudesta Future Care -blogissa!

Blogissamme alansa kiinnostavimmat asiantuntijat yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta kokoontuvat Future Caren foorumille jo ennen tapahtumaa ja kirjoittavat näkemyksiään suoraan tämän päivän sote-alan ytimestä.


Kun kaikki muuttuu, muuttuuko myös osallisuus?

Fuca Soste blogi

Timo Lehtinen, yhteiskuntasuhdepäällikkö / SOSTE Suomen sosiaali ja terveys

Osallisuus on viimekädessä tunne. Tunne siitä, että kuuluu yhteisöön, saa osakseen arvostusta ja kykenee vaikuttamaan ympäristöönsä. Vaikka tekniikka ja tapa elää muuttuu, usein tunteiden ajatellaan olevan jotain pysyvää. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ihminen luontaisesti liioittelee lyhyen ajan muutosta ja vähättelee muutosta pidemmällä aikavälillä. Pidemmällä tarkasteluhorisontilla myös osallisuus ja muut tunteet muuttuvat.

Professori Juho Saari sanoi jokin aika sitten radiohaastattelussa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhden ongelman olevan se, että ihmisille annetaan liian usein pelkkä palvelutuote. Laadukkaan hoidon lisäksi terveyttä ja toimintakykyä tukisi tehokkaasti osallisuus. Sote-palvelun ohessa osallisuus voi tarkoittaa esimerkiksi vertaistukea, pienryhmätoimintaa tai muiden samassa tilanteessa olevien ihmisten antamaa kokemustietoa. Osallisuus on yksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan kantavista ajatuksista.

Vertaistuen tarve sosiaali- ja terveyspalveluissa ei katoa. Tavat, joilla sitä tarjotaan kuitenkin muuttuvat. SOSTEn tuoreimmassa Järjestöbarometri-selvityksessä 80 prosenttia isoista sosiaali- ja terveysjärjestöistä uskoi, että niiden toiminta tulee muuttumaan paljon seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suurimpana toimintaan vaikuttavana muutoksena pidettiin digitalisaatiota. Tekniikka mahdollistaa uusia tapoja tavoittaa ja kohdata ihminen. Se mahdollistaa myös uusia kumppanuuksia. Itse toivon että tekninen kehitys rakentaa uusia siltoja eri toimijoiden välille. Yhteisenä tavoitteena tulee olla maailma, jossa osallisuus tulee sote-palveluiden mukana siitä riippumatta tuottaako palvelun yritys, järjestö vai julkinen sektori.

Lisätietoja:
Järjestöbarometri 2016: http://bit.ly/2gm82oQ

Suora linkki tähän blogikirjoitukseen: http://www.easyfairs.com/fi/future-care-2017/future-care-2017/ohjelma/blogi/#c1347778


Edelläkävijyyttä rakennetaan yhteistyöllä!

Fuca Blogi Saara Hassinen

Saara Hassinen, toimitusjohtaja / Terveysteknologian Liitto - Healthtech Finland

Suomessa toimivilla terveysteknologian yrityksillä on tarpeet kehittää ratkaisujaan Suomessa. Tämä edistää yritysten kasvua ja vientiä sekä lisää myös investointeja Suomeen. Sote-uudistus avaa tähän uusia mahdollisuuksia ja juuri nyt on oikea hetki aloittaa yhteistyön rakentaminen uudelta pohjalta.

Yhteistyötä on jo syntynyt terveysalan kasvustrategian hengessä. Toimijat ovat myös ymmärtäneet sen hyödyt, koska yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa. Myös useat sairaalat haluavat näyttäytyä maailmalle edelläkävijöinä.

Joidenkin sairaaloiden rakentaminen ja varustaminen kuitenkin jatkuu entiseen tapaan. Onneksi sentään osa rakennusprojekteista on pysäytetty odottamaan sote-reformin tuloksia. Uusi tilanne pakottaa myös suunnittelun ja rakentamisen ajattelemaan uudella tavalla. 

Julkiset hankinnat ovat monelle yritykselle vaikea rasti. Kriteerinä hinta on edelleen tärkein, vaikka uusi hankintalaki antaisi mahdollisuuden huomioida laadulliset kriteerit entistä paremmin. Uskaliaimmat ovat onneksi jo aloittaneet uuden hankintalain mahdollisuuksien hyödyntämisen. Muitakin pitäisi rohkaista samaan. Asiaa helpottaa, jos hankintaprosessi ja päätöksentekijät tunnetaan paremmin.

Yliopistosairaalat ja kunnat ovat parhaillaan rakentamassa Testbed-palveluja, mikä on todella tärkeää, jotta yritykset pääsevät testaamaan ja kehittämään ratkaisujaan yhdessä. Palvelutoimintaa ollaan kuitenkin vasta aloittamassa ja liiketoimintamallit eivät ole valmiita. Moni yritys ehtii päätyä Ruotsiin tai Tanskaan, jossa sairaalat tällä hetkellä maksavat yhteiskehittämisestä, joista katsovat itse saavansa hyötyä.

Yhteys asiakkaaseen ja asiakkaan tarpeisiin on yhteistyön perusta. Yhteistyössä yritysten, sairaaloiden, maakuntien, kuntien, suunnittelun ja rakentamisen kanssa ongelmat voidaan ratkaista. Toimintamalleja hoitopolkuihin voidaan myös viedä yhdessä maailmalle. Edelläkävijyyttä voi rakentaa vain yhteistyön avulla!

Suomessa tarvitaan edelleen tukea innovaatioiden syntyyn, koska täällä on kaikki mahdollisuudet - kliininen osaaminen, potilasdata ja osaaminen - kasvun luomiseksi. Terveysalan kasvustrategia on tärkeä linjaus tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteinen orkestrointi on erityisen tärkeää, kun toimijoita on monta ja tavoitteet laajoja.

Terveysteknologian Liitto - Healthtech Finland on johtava yhteisö ja vaikuttaja terveysalalla. Se on Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistys ja sen jäsenet edustavat laajasti terveysteknologian toimikenttää.

Suora linkki tähän blogikirjoitukseen: http://www.easyfairs.com/fi/future-care-2017/future-care-2017/ohjelma/blogi/#c1359648


Tulevaisuuden terveydenhoitoa jo tänään

FuCa blogi Vähämurto

Pauli Vähämurto, LL, erikoistuva lääkäri, Nuori Lääkäri –lehden päätoimittaja, väitöskirjatutkija

Tulevaisuuteen näkee parhaiten katsomalla ympärilleen. Seuraavien 10-20 vuoden aikana käyttöön otettava uusi teknologia on mitä ilmeisimmin jo keksitty. Toki on meistä itsestämme kiinni, saadaanko tämä käyttöön edes 2020-luvulla.

Tekoäly on ollut kuuma puheenaihe jo useamman vuoden. Visioin jossain vaiheessa hieman inhorealistisen tekoälyterveydenhuollon potilaalle, joka huomaa rinnassaan patin. Potilas tunnistautuu terveysaseman nettisivulle ja siellä olevasta anatomian kartasta klikkaa rintaa ja edelleen oirevalikosta kovaa kyhmyä. Ohjelma kyselee muitakin oireita ja poissulkee näin ollen akuutimmat tai banaalimmat syyt potilaan huomaaman kyhmyn taustalta. Ohjelma varaa automaattisesti potilaalle ajan mammografiaan ja rintojen ultraääneen (huomaa pois jäävä hoitajan/sihteerin työpanos aikojen varaamiseen). Potilas menee sovittuna ajankohtana röntgeniin ja ultraääneen, ilmoittautuminen sujuu luonnollisesti ilmoittautumisautomaatilla. Röntgenhoitajaa ei robotti vielä ole ehtinyt korvata, mutta digitaaliseen mammografiakuvaan diagnostiikan tukena lanseerattu ohjelma merkkaa muutamia kohtia, joihin lääkärin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Näin ollen lääkäri ottaa vastuun lopullisesta tulkinnasta - konehan ei voi olla vastuussa ihmishengestä, myöskään juridisesti.  Ultraäänitutkimukseen tarvitaan jatkossakin lääkäriä ja ultraäänen yhteydessä lääkäri myös ottaa kyhmystä näytepalan.

Patologialla diagnostiikkaa on jo nyt paljon automatisoitu, joten vasta-ainevärjäykset sujuvat lähitulevaisuudessa koneelta jo rutiininomaisesti. Patologi saa koneelleen kuvat näytteestä, johon diagnostiikan tukiohjelma on merkannut rintasyöpää epäiltäessä mielenkiintoiset solut ja esitulkinnut vasta-ainevärjäysten tulokset. Jälleen ihmisen eli patologin täytyy varmentaa koneen päätelmät ja ottaa vastuu.

Valtaosalle potilaista patologin koneelta lähtee huojennuttava viesti omakantaan; kyseessä ei ole pahanlaatuinen kasvain. Osalle kuitenkin kone varaa keskusteluajan, jossa läpikäydään löydös: pahanlaatuinen kasvain, joka vaatii hoitoa. Kone varaa leikkausajan ja sitä seuraavaa sytostaattihoitoa varten sarjahoitoajat sekä tilaa oikeat lääkkeet oikeisiin hoitohuoneisiin oikeille päiville.

Hieman yksinkertaisemmassa esimerkissä muuten terveellä naispotilaalla on virtsatieinfektion oireita. Nykyisellään hän on yhteydessä terveysasemalle, jossa lääkäri usein puhelun perusteella kirjoittaa potilaalle antibioottireseptin tähän infektioon. Toisilla asemilla reseptinkirjoitusoikeuden saaneet hoitajat kirjoittavat samanlaisen reseptin. Tulevaisuudessa, jos poliitikot niin suovat ja lakiteksti tähän taipuu, terveysaseman nettisivuilla voisi kertoa saman asian valitsemalla valikoista oireitaan kuvaavat termit, jolloin koneelta lähtisi automaattisesti sähköinen resepti. Nykyiselläänhän reseptihoitajien kirjoittamista resepteistä on vastuussa kyseisen terveysaseman ylilääkäri, joten yhtä hyvin ylilääkäri voisi olla vastuussa algoritmin kirjoittamista resepteistä.

Teknologia mahdollistaisi jo nyt omien sokeri- tai verenpainearvojen kirjaamisen potilastietojärjestelmiin, jatkossa mittalaite voisi lähettää nämä tiedot automaattisesti. Järjestelmä lähettäisi kutsun vastaanotolle, jos hoitotavoitteeseen ei olla päästy. Hyvässä hoitotasapainossa olevien reseptit kone voisi uusia – tätäkin tehtävää on nykyisellään kaavailtu siirrettäväksi reseptihoitajille.

Tekoäly ja robotiikka tulevat jatkossa tekemään terveydenhuollossa hoitojen varaamiseen ja lääkkeiden tilaamiseen liittyvää klikkailutyötä, sekä sujuvoittamaan lääkkeiden siirtymistä varastoista hoitohuoneisiin, tekemään yksinkertaisia reseptinuusimisia ja kirjoittamaan reseptejä selkeästi rajattuihin pikkuinfektioihin – eli tekemään suurella tohinalla koulutetut reseptihoitajat tarpeettomiksi. Toisaalta diagnostiikan tukena käytettävien ohjelmien täytyy ottaa suuria harppauksia ennen käyttöönottoa. Ainakin toistaiseksi näkemäni ohjelmaversiot ovat olleet lähinnä surkeita tunnistamaan edes ihan perusasioita.

Puolivalmis teknologia ei käyttäjiä hyödytä, vaan lisää hukkatyön määrää. Tieteellinen ja teknologinen yhteistyö laitetoimittajien kanssa on tietenkin oma lukunsa, johon pitää varata erikseen työaikaa keventämällä esimerkiksi poliklinikkalistoja.

Toimivien ja oikeasti työtä tukevien ohjelmien maailmassa ammattilaisille jää enemmän aikaa hoitaa vaikeasti sairaita sekä potilaita, jotka eivät kykene ottamaan koneen avustamana vastuuta omasta terveydestään. Klikkailutyöstä vapautuneelle hoitohenkilökunnalle esimerkiksi vanhustenhoitolaitoksissa jää enemmän aikaa huolehtia asukkaiden päivittäisestä ulkoilusta ja yhä useammalla vanhuksella on allaan kuiva vaippa. Vaippojen vaihtamiseen muuten yksikään robotti ei tiettävästi ole vielä pystynyt.

Terveydenhuolto on laein ja asetuksin tarkkaan säädeltyä – ja hyvä niin. Tämä kuitenkin asettaa haasteita uusien toimintatapojen käyttöönottamiselle. Lisäksi poliitikot voivat päätöksillään estää tai hidastaa jo mahdollisen teknologian käyttöönottoa. Vastuukysymykset täytyy ratkaista. Myös korkea hinta on suuri hidaste, vaikka pidemmällä aikavälillä työnantaja saanee omansa pois työnteon tehostuessa. Toivottavasti työantajapuolella on tahtoa käyttää vapautuvaa työvoimaa terveydenhuollon prosessien kehittämiseen ja tietoon perustuvaan lääketieteelliseen tutkimukseen.

 

Kirjoitus on julkaistu myös NLY:n blogissa.
Suora linkki tähän blogikirjoitukseen
: http://www.easyfairs.com/fi/future-care-2017/future-care-2017/ohjelma/blogi/ #c1366442

Pauli Vähämurto myös Future Care -tapahtumassa Tulevaisuusareenalla torstaina 26.10. Emme ole läsnä - miten työ muuttuu -Studiokeskustelussa klo 13 näkökulmalla "Innostunut ote digitalisaatioon lääketieteessä


Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät verkkoon

FuCa Aino Närkki

Aino Närkki, johtava asiantuntija, elinkeinoasiat / Hyvinvointialan liitto

Asiakkaan ja potilaan hoitamiseen liittyvä tieto on siirtymässä organisaatioilta ja asiakkailta ihmisille itselleen. Digitalisaatio on tulossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskirjahallintoon, ajanvaraukseen, potilasohjaukseen, hoidon toteuttamiseen ja moneen muuhun osakokonaisuuteen. Toimintakulttuuri muuttuu ja teknologian soveltamisen reunaehtoja pohditaan.

Soten työkulttuuri muuttuu

Tämän päivän hoitajat ja sosiaalialan ammattilaiset ovat uuden edessä. Digitalisaatio muuttaa arkityötä nopeassa tahdissa ja uuden oppimisen vaatimukset ovat arkipäivää. Soten eri osa-alueille syntyy uusia ammatteja, joissa digitaalisen teknologian hyödyntäminen ja erilaisten verkostojen luominen on keskeistä. Tarvitaan uutta osaamista myös hoitajien ja alan ammattilaisten kouluttamiseen.

Nopea muutos

Tulevatko tulevat 30 vuotta muuttamaan sosiaali- ja terveysalan toimintaa enemmän kuin menneet 300 vuotta? Tietoyhteiskunnan sisäinen logiikka perustuu verkostoitumiseen. Ongelmat ratkaistaan yhteistyössä. Nopeasti liikkuva ja kaikkien saatavilla oleva tieto antaa uusia mahdollisuuksia.

Kykymme määrittää tulevaisuutta on rajallinen. Asian haasteellisuutta lisää muutoksen nopeus. Esimerkiksi pankkitoiminnan ja valokuvaamisen digitalisoituminen tai Euroopan pakolaisvirrat yllättivät meidät silloin, kun ne muuttuivat todellisuudeksi.

Tavoitteena asiakkaan hyvä

Asiakastarpeeseen vastaava laadukas palvelu on keskeisin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun ulottuvuus. Teknologialla voidaan lisätä laatua, palvelun turvallisuutta ja prosessien sujuvuutta.

Pitkän aikavälin talouskasvu selittyy valtaosin tuottavuuden nousulla. Sen taustalla ovat usein uudet tuotantotavat. Tällä hetkellä tapetilla on vahvasti hoidon ja hoivan tuottavuuden kehittäminen palvelutarpeiden kasvaessa. Väestön vanheneminen on sivuuttamaton tosiasia. Robotit tulevat tukemaan meitä siinä että pystymme tuottamaan nykyisen tasoiset palvelut aikaisempaa useammalle. 

 

Suora linkki tähän blogikirjoitukseen: http://www.easyfairs.com/fi/future-care-2017/future-care-2017/ohjelma/blogi/#c1375990


Digitalisaatio lähtee potilaasta

Fuca blogi Aarno Kari

Aarno Kari, LT, dosentti, tehohoidon kehittäjä

Potilas on tutkimus- ja hoitotietojen lähde sairaanhoidossa. Tuotetun tiedon laatu ei ole tässä kuten ei missään biologisessa systeemissä itsestäänselvyys. Tietojen digitalisoiminen saattaa moninkertaistaa alkuperäisen mittausvirheen ja peittää tulosten sisältämän informaation. Tietojen puhdistaminen onnistuu, mutta se saattaa olla pitkä ja vaivalloinen prosessi.

Akuuttihoidon valvonnan tuottaman tiedon käsittely on hyvä esimerkki. Aina 1970-luvun loppuun asti valvontalaitteet tuottivat analogisessa muodossa olevia signaaleja. Ne näyttivät aktuaalisen tilan mutta pyyhkivät menneen tiedon olemattomiin. Muutosten tarkasteluun ajan funktiona jouduttiin käyttämään käsin jäljennettyjä mittaustietoja, joita rekisteröitiin yleensä kerran tunnissa. Kun potilas voi huonosti, hoitaja keskittyi hoitoon, jolloin valvontatieto jäi puutteelliseksi silloin, kun sitä eniten olisi tarvittu.

Analogi-digitaalimuuntimella varustetut valvontalaitteet alkoivat yleistyä heti 1980-luvun alussa. Fysiologisten parametrien muutostrendejä voitiin nyt tarkastella käytännössä rajattomalla aikaikkunalla ja monikymmenkertaisesti suuremmalla näytteenottotaajuudella. Lyhytkestoinen verenpaineen muutos rekisteröityi, vaikka hoitajilla olisi ollut kädet täynnä muuta tekemistä. Tekniikan kehitys kääntyi osittain itseään vastaan, kun kaikki lyhytkestoisetkin ja merkityksettömät muutokset rekisteröityivät. Trendikäyrien tulkinta oli työlästä etsittäessä artefaktojen seasta todellisia muutoksia.

Seuraavalla vuosikymmenellä kehittyivät potilastietojärjestelmät, jotka keräsivät valvontalaitteiden tuottaman tiedon ja esittivät niiden trendit hoidon kannalta merkittävinä kokonaisuuksina. Nämä järjestelmät helpottivat suuresti valvontatiedon siivoamista lyhytkestoisista virheistä. Mediaanisuodatus sopivan pituiseksi valitulla aikaikkunalla poisti muutokset, joiden kesto jäi alle puoleen suodatinikkunan kestosta. Voitiin vapaasti valita, miten pitkään muutoksen tuli tullakseen otetuksi mukaan jatkotarkasteluun.

Tämä sinänsä pieni parannus osoittautui käänteen tekeväksi tehohoidon laadunvalvonnan kehittämisessä. Sairauden vaikeusasteen mittauksessa tarvittiin luotettava tieto fysiologisten häiriöiden laajuudesta ensimmäisen hoitovuorokauden aikana. Sopivasti valittu mediaanisuodatus poisti lyhytkestoiset merkitsemättömät poikkeamat ja tuotti luotettavaa, hoitotilanteesta riippumatonta tietoa muutosten todellisista vaikeusasteista. Teho-osastojen välisiä suorituskykyeroja päästiin tarkastelemaan aiheuttamatta henkilökunnalle lisäkuormaa laatujärjestelmän tietojen tuottamisessa.

Näin syntynyt suomalaisen tehohoidon laatukonsortio kattaa kaikki maamme teho-osastot ja se on tuottanut informaatiota hoidon laadusta jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Tietoisuus oman toiminnan tuloksista on kaventanut osastojen välisiä laatueroja ja parantanut maamme tehohoidon tasoa kokonaisuudessaan. Potilaasta lähtevä digitalisaatio on tuottanut hedelmää eikä siihen kulunut kuin vajaat neljä vuosikymmentä.

Suora linkki tähän blogikirjoitukseen: http://www.easyfairs.com/fi/future-care-2017/future-care-2017/ohjelma/blogi/#c1389540

Aarno Karia kuulet lisää Future Caressa Tulevaisuusareenalla torstaina 26.10. Emme ole läsnä - miten työ muuttuu -Studiokeskustelussa klo 13 näkökulmalla "Kun hoito teknistyy, digitalisaatio lähtee potilaasta


Sitra Graduate Morning: Millaista osaamista tulevaisuuden sote-ammattilainen tarvitsee?

FuCa blogikuva Perälä

Johanna Perälä, asiantuntija, Ihminen edellä / Sitra

”Tulevaisuus tehdään tänään” on yksi Sitran sloganeista. Se on myös syy, jonka vuoksi lähdimme innolla mukaan järjestämään Graduate Morning –tilaisuutta uusille alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Tilaisuus on osa lokakuun 25. päivänä pidettävää Future Care -tapahtumaa.

Graduate Morningin puhujiksi olemme koonneet joukon edelläkävijöitä, jotka tekevät sote-kentällä asioita uudella tavalla ja jotka pystyvät tarkastelemaan uuden tekemisen myötä, minkälaista osaamista tulevaisuuden ammattilaisilta mahdollisesti tarvitaan.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta se siitä tekeekin niin mielenkiintoisen. Myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta ei voida kristallipallosta ennustaa, mutta joitakin tulevaisuuden trendejä on kuitenkin nähtävissä.

Digitalisaatio ja asiakaskokemuksen nousu muokkaavat työnkuvaa

Yksi tulevaisuutta muokkaavista ja jo nyt vahvasti jylläävistä trendeistä on digitalisaatio, jonka rinnalla esiin noussee asiakas ja asiakkaan kokemuksen merkitys.

Vastedes teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän niin organisaatioiden sisäisissä prosesseissa, tiedon keräämisessä ja sen hyödyntämisessä kuin asiakkaiden palveluissakin. Tulevaisuuden sote-ammattilaisilta edellytetäänkin teknologiaosaamista ja digitalisaation muovaamien työtapojen ymmärrystä, oli työtehtävä sitten mikä tahansa. Sama pätee myös asiakaslähtöisyyden ymmärtämiseen.

Jo 1990-luvulta lähtien on puhuttu yksilövastuisesta hoitotyöstä, jonka tunnuspiirteinä ovat mm. potilaskeskeisyys, vastuullisuus, jatkuvuus, koordinointi, itsenäisyys ja kokonaisvaltaisuus.

Tiedän, että yksilövastuinen hoitotyö toimii vielä nykyäänkin joidenkin yksiköiden toimintaa ohjaavana mallina. Jos kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa toimittaisiin yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden mukaisesti, olisimme jo pitkällä ja lähellä sitä maailmaa, jossa potilaat muuttuvat asiakkaiksi ja aktiivisiksi osallistujiksi, ja joiden hyvä asiakaskokemus nähdään merkityksellisenä tekijänä palveluita tuottaessa.

Tulevaisuuden ammattilaiset mukaan tulevaisuutta tekemään

Väitän, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rooli tulee tulevaisuudessa muuttumaan niin, että ammattilaiset toimivat nykyistä enemmän asiakkaiden valmentajina ja tukijoina. Samaan aikaan asiakas itse tekee valintoja omaan terveyteensä liittyen. Vastedes myös asiakkaat joutuvat omaksumaan uudenlaisen roolin tai rooleja sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Miltä siis näyttää vuoden 2030 sote? Jokut toiminta- ja ajattelutavoista sekä palveluista muuttuvat enemmän kuin toiset. Tämä tulevaisuuden maisema ei kuitenkaan tule eteemme annettuna, vaan tänään tekemämme päätökset ja valintamme vaikuttavat vahvasti muutoksen suuntaan. Siksi juuri nyt olisi tärkeää käynnistää vuoropuhelu niiden kanssa, jotka ovat vuonna 2030 aktiivisesti mukana työelämässä: nykyiset opiskelijat ja vastavalmistuneet.

Tervetuloa siis opiskelijat ja uudet ammattilaiset kuulemaan ja keskustelemaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollosta Graduate Morning –tapahtumaan! Teidän tulevaisuutenne tehdään tänään! 

Sitra Graduate Morning on Future Caren opiskelijoille suunnattu tilaisuus ke 25.10. klo 9-11.
Tilaisuuteen on erillinen ilmoittautuminen täältä: https://www.lyyti.fi/reg/Graduate_Future_Care_aamiaistapahtuma_9633

Suora linkki tähän blogikirjoitukseen: http://www.easyfairs.com/fi/future-care-2017/future-care-2017/ohjelma/blogi/#c1392842
Kuva: Miikka Pirinen